|
|
Post by AnneL on Mar 19, 2012 18:50:51 GMT 2
|
|
|
|
Post by riella on Mar 31, 2012 11:18:48 GMT 2
- Hei, mistäköhän mahtaisin löytää Rokin? kysyin varovasti ensimmäiseltä vastaantulijalta tallin käytävällä.
- Se on pihalla tarhassa. Riimu ja naru löytyy karsinan ovesta, tämä vastaantulija ilmoitti. Kiitin häntä ja lähdin suuntaamaan Rokin karsinalle. Jouduin kylläkin selaamaan kaikki karsinan ovesta löytyvät kyltit ennen kuin löysin oikean karsinan. Nappasin riimun ja narun mukaani jonka jälkeen suuntasin tarhoille. Tuntomerkkeihin sopiva poni löytyikin melko heti ja metsästin kyseisen ponin kiinni.
Talliin pääsimme sopuisissa merkeissä, karsinaan asti. Kävin hakemassa harjat ja aloin harjaamaan Rokkia. - - Oletpas sinä vinkeä tapaus, juttelin Rokille harjatessani sitä reippain ottein sen syödessä heiniään samalla. Olin varautunut siihen että kävisin maneesissa kokeilemassa vuokraponiani ja eikä se näyttänyt Rokkiakaan haittaavan. Saas nähdä mitä saisin siitä irti, toivottavasti oikean kouluponin. Kun sain ponin harjattua ja kaviot putsattua, riensin satulahuoneesta hakemaan sen varusteet. Karsinalle tullessa huomasin että talliin oli tullut lisää porukkaa.
- Hei, tervehdin näitä ihmisiä jotka olivat tulleet omia vuokrahevosiaan hoitamaan ja ratsastamaan. Sain vastaukseksi heit ja moit. Pujahdin satulan kanssa takaisin karsinaan ja aloin varustamaan Rokkia. Poni ei edelleen hievahtanutkaan heinäkasaltaan ja sain rauhassa varustaa sen tulevaa koitosta varten.
Kun Rokki oli varustettu ja sain itselleni kypärän päähän, lähdin taluttamaan sitä kohti maneesia. Maneesissa ei ollut porukkaa joten sain ainakin hetken olla rauhassa siellä. Säädin jalustimet, kiristin satulavyön ja hyppäsin Rokin selkään. Se edelleen seisoi nätisti paikoillaan ja oli jo reippain mielin lähdössä töihin.
- Noh noh, maltahan vielä, naureskelin steppailevalle ponille kun kiristin satulavyötä vielä selästä käsin. Tämän jälkeen lähdin vasempaan kierrokseen kävelemään pitkin ohjin mietiskellen samalla mitä aikoisin tehdä tänään. Tämä oli mukavaa vaihtelua hevosen omistukseen tai ratsastuskoulun pitämiseen joten ottaisin varmasti kaiken irti. Käveltyämme muutaman kierroksen vasempaan suuntaan, aloin ottaa ohjia ja asetella ruunaa käynnissä kaikenlaisilla volteilla ja kiemuroilla välillä kehuin hieraisten kämmenellä sen kaulaa. Huomasin todellakin Raijan sanoista ettei poni antanut mitään ilmaiseksi, joten sain oman aikani väännellä kumpaankin suuntaan ja tehdä pohkeenväistöjä käynnissä ennen kuin olin tyytyväinen ja jonka jälkeen nostin ravin. Ihastelin Rokin raviaskellusta, mukavan ponimainen mutta silti letkeä ja lennokas. Jatkoin vääntämistä, pidin huolen ettei kulmia oiottu vaan mentiin nätisti kaikki. Tein muutamia siirtymisiä ja tämä edelleen osoitti sen ettei Rokki ollut mikään helppo jos sen halusi oikeasti menevän upeasti kuin oikea kouluponi. Muistuttelin itselleni mieliin että pohkeet lähellä ja muista ulko-ohjan tuki. Meno alkoi tuntua todella mukavalta, joten kokeilin tehdä pari kertaa suunnanvaihdokseksi kulmassa takaosakäännöksen jotka sujuivat ensimmäisellä kerralla vähän niin ja näin, useamman toiston jälkeen jo paremmin.
Ravityöskentelyn jälkeen kun poni alkoi tuntua hyvältä, siirsin sen käyntiin ja kävelimme muutaman kierroksen pitkin ohjin. Rapsuttelin ruunan kaulaa sen tepastellessa reippaasti eteenpäin. Huomasin jo tässä vaiheessa että olin tehnyt töitä, koska minulle oli tullut kuuma. Käveltyämme muutaman kierroksen otin ohjat ja nostin ravin. Rokki oli edelleen tuntumalla ja kulki lennokkaasti peräänantoa hakien joten pystyin nostamaan laukan. Laukkasin keskiympyrällä tempoa välillä muuttaen, edelleen muistutellen mieliin että ne pohkeet pitää pysyä lähellä, ohjat tuntumalla ja nyrkit pystyyn. Välillä tuntui että Rokki meinaa innostua vähän liikaa joten otin puolipidätteitä siellä täällä ja ne auttoivat, sillä Rokki kulki aika hyvin sitä tahtia, mitä minä halusin. Välillä pyysin siltä enemmän laukkaa ja välillä taas menimme oikein nätisti koottuna. Kehuin ruunaa välillä ja jatkoin työstämistä. Vaihdoin suuntaa ns. kahdeksikolla vaihtamalla laukkaa muutaman raviaskeleen jääden väliin ja jatkoin laukkaamista keskiympyrällä. Tässä välissä joku muukin oli tullut maneesiin, mutta minä olin jo lopettelemassa. Ravailin muutaman kierroksen keventäen kumpaankin suuntaan vähän pidemmillä ohjilla jonka jälkeen siirsin Rokin käyntiin ja annoin pitkät ohjat.
Loppukäyntien jälkeen nousin selästä alas, taputin ponia kaulalle ja lähdin taluttamaan sitä talliin. Tallissa vein ruunan karsinaan ja aloin riisua sitä. Näytti siltä että Rokillekkin oli tullut hiki, joten kun olin vienyt varusteet, harjasin sen kauttaaltaan ja viskasin fleeceloimen niskaan. Kävin hakemassa Rokille repustani porkkanan ja laitoin sen ruokakuppiin. Rokki jäi tyytyväisenä rouskuttelemaan heiniään kun suuntasin satulahuoneeseen puhdistamaan varusteita ratsastuksen jäliltä. Onneksi varusteet olivat suht puhtaat joten ei tarvinnut kuin pyyhkäistä valjastökötillä niitä ja niputtaa suitset omalle paikalleen. Tämän jälkeen hain kamppeet ja lähdin kohti kotia.
|
|
|
|
Post by riella on Apr 1, 2012 20:18:45 GMT 2
- Kuulehan ukko, nyt lähdetään töihin, tokaisin ruunalle joka olisi kovasti jäänyt syömään heiniään karsinaan. Olin saapunut tallille kaverini kanssa tuntia aiemmin ja hain saman tien Rokin sisälle varustettavaksi. Edellinen kerta maneesissa oli mennyt niin kivasti että päätin kokeilla miten poni hyppää – kaverini oli lupautunut nostamaan esteitä. Harjasin, puhdistin kaviot ja varustin Rokin kaikessa rauhassa jonka jälkeen suorimme maneesiin. Maneesissa ei edelleenkään ollut ketään joten saimme olla aivan rauhassa. Ruuna seurasi uskollisesti perässäni kun kävin kaverini avustuksella hakemassa pitkälle sivulle muutaman puomin ja estetolpat. Tarkoitus oli hypätä parin esteen sarjaa ja toisella pitkällä sivulla loivalla kiemurauralla paria estettä. Kaverini teki esteistä n. 50cm ristikoita aivan aluksi sillä aikaa kun kiristin Rokin satulavyön ja säädin jalustimet estejalustimiksi. Noustin ripeästi ponin selkään ja ohjasin sen pitkin ohjin uralle. Kävelimme muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan ja jo tässä vaiheessa Rokki oli sitä mieltä että tästä kerrasta tulee hauskaa kun pääsee hyppäämään.
Käveltyämme muutaman kierroksen, otin ohjat ja aloin hieman taivutella Rokkia. Ruuna oli kovasti meno päällä joten sain tehdä töitä sen eteen ettei se olisi höyrynnyt menemään miten sattui. Volttien, kiemuraurien ja pohkeenväistöjen jälkeen siirsin ratsuni raviin ja aloin työstämään ravia. Poni olisi mielellään juossut tikittävää ravia eteenpäin joten siinä vaiheessa otin paljon puolipidätteitä ja pyysin liikettä hieman eteenpäin että saisin ravin pidemmäksi ja letkeämmäksi. Hetken työnteon jälkeen se alkoi onnistumaan, joten pystyin jäämään pääty-ympyrälle ja nostamaan laukan. Rokki laukkasi päätään heilutellen eteenpäin ja edelleen samat puolipidätteet auttoivat sitä hidastamaan hillitympään laukkaan. Hieroin kämmenselällä välillä sen kaulaa kehuina ja muistin pitää ulko-ohjan tuen vakaana.
Kun olimme laukanneet muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan, suuntasin kohti sarja-estettä hillityssä laukassa. Rokki loikkasi ensimmäisen esteen hirmuisella loikalla enkä ollut varautunut siihen joten toiselle esteelle lähestyminen meni pilalle ja tulimme liian lähelle. Rokki kuitenkin selvitti esteen ylityksen tiputtamatta estettä, mutta tiesin ainakin seuraavalla kerralla varautua ponin innokkuuteen. Laukkasin pääty-ympyrän sarjan jälkeen jonka jälkeen siirryimme toiselle pitkälle sivulle loivalle kiemurauralle. Katsoin tarkasti tien, pidin pohkeet lähellä ja ohjat tuntumalla ettemme toistaisi samaa virhettä kuin äsken. Ensimmäinen este meni todella hyvin ja toinen meinasi taas ponin innostumisen myötä mennä pieleen mutta selvitimme senkin. Tein taas pääty-ympyrän, siirsin Rokin raviin ja kokeilin uudelleen samaa tehtävää mutta lähestymiset teimme ravissa. Tällä kertaa onnistui paljon paremmin joten pyysin kaveriani nostamaan esteitä puolen metrin pystyiksi. Annoin Rokin kävellä hetken ennen kuin yritimme uudelleen.
Tällä kertaa lähestyminen onnistui paljon paremmin kuin edellisellä kerralla, annoin Rokille tarkemmat avut ja se kuuntelikin paljon paremmin. Sarjan jälkeen en tehnyt pääty-ympyrää vaan siirsin ponin raviin ja jatkoin kohti seuraavaa tehtävää. Rokki oli niin innoissaan että mutkitteli ennen estettä, itse tehtävä meni kuitenkin hyvin. Pari kertaa saman tehtävän toiston jälkeen, kävelin taas hetken Rokin kanssa sillä aikaa kun kaverini nosti sarja-esteet 60cm korkeiksi ja loivan kiemurauran esteet 80cm korkeiksi. Rokki innostui todella kun esteet alkoivat olla oikeasti esteitä eikä kävellen ylitettäviä. Sain tehdä paljon puolipidätteitä ja ihan kunnon pidätteitä väliin että Rokki kuunteli eikä höyrynnyt eteenpäin. Teimme tehtävän vielä pari kertaa eri suuntiin jonka jälkeen tein vielä loppuravit eteen alas ja siitä sitten loppukäynteihin.
Loppukäyntien jälkeen nousin Rokin selästä alas, löysäsin vyötä ja nostin jalustimet ylös jonka jälkeen kävelimme talliin. Kaverini auttoi riisumaan ja harjaamaan ponin joka oli tyytyväinen työnsä jälkeen ja että pääsi syömään heiniään. Kävin viemässä varusteet paikoilleen ja loimen ruunalle selkään koska sille oli jälleen kerran tullut vähän hiki – samoin myös ratsastajalle. Ruunan jäädessä tyytyväisenä syömään heiniään, suorimme kaverini kanssa satulahuoneeseen putsaamaan varusteita. Kun kuolaimet oli pesty kiiltäviksi, suitset ja satula pyyhkäisty valjasrasvalla, sanoimme muille heipat ja suuntasimme illanviettoon.
|
|
|
|
Post by Selena on Apr 9, 2012 10:51:38 GMT 2
Yhden päivän vuokraus 07.04.2012
- Ja sitten käännyt tosta tolle tielle. Sitten sä näätkin jo urheiluhallin, äiti selosti samalla kun näytti sormellaan reittiä puhelinluettelon kartasta.
- En mä mitään tajunnu. Et sä vois vaan heittää mua sinne?
Äiti huokaisi.
- Eihän sua voi koskaan päästää opiskelemaan minnekään uuteen kaupunkiin kun sä et löydä edes parin kilsan päähän! hän suutahti.
- No en mä sille mitään voi, että sä selostat niin epäselvästi! huusin takaisin.
- Ehkä mä sitten heitän sut sinne, äiti tuhahti. - Viiden minuutin päästä autossa! hän huusi vielä perääni, kun lähdin hakemaan kypärääni ja muita varusteita.
Pian käännyimme tallin pihaan, ja hyppäsin pois kyydistä. Tallustelin pihan poikki talliin.
- Hei, mä oon Selena, ja tulin vuokraamaan Rokkia, kerroin ja ojensin käteni.
- Kimmo, hoitelen tallin käytännön asiat. Voinkin esitellä Rokin ja vähän paikkoja, hän kertoi. Seurasin perässä, kun hän vei minut mustan ruunan luokse. Kimmo kertoi myös harjojen ja varusteiden sijainnin.
Astelin ruunan karsinaan ja sidoin Rokin kaltereihin kiinni. Ruuna haisteli minua ja silitin sen kaulaa.
Pyörittelin kumisualla viimeisiä talvikarvoja irti, kun joku käveli karsinalle.
- Hei, mä oon Lissu. Vuokrailen tota Mayaa, hän esitteli.
- Mä oon Selena. Vuokraan Rokkia ekaa kertaa, ja otin nyt vaan yhdeks päiväks, kerroin.
- Okei. Voitais käydä alkukäynneillä maastossa, siis jos et oo vielä ratsastanu?
- En oo. Ja varmaan ihan mukavaa käydä vähän rennommin tuolla maastossa aluksi, ja onhan se mukavampi kun ei tarvi ihan yksin mennä, hymyilin.
- Se on sit sovittu! Lissu sanoi.
- Joo. Mä rupeen tästä pian laittelemaan Rokkia, kerroin ja vaihdoin kumisuan pölyharjaan.
- Ootsä valmis? Mennään sitten, Lissu sanoi ja hoputti Mayan käyntiin. Käskin Rokin liikkeelle ja lähdimme toisen ratsukon perään.
Juttelimme lenkin aikana niitä näitä Lissun kanssa. Maya oli melko reippaalla päällä, joten jouduin hiukan hoputtamaan lyhempiaskelista Rokkia. Pysyimme kuitenkin aika hyvin mukana.
Lenkin jälkeen ratsastin Rokin maneesiin ja aloitin kevyessä ravissa verrytellä ponia. Se oli aluksi melko jäykkä, eikä jäykkyys kadonnut minnekään, vaikka yritin tehdä paljon taivutuksia. Hyvä kun sain ruunan edes asettumaan volteilla.
Maya ja Lissu ravailivat toisessa päässä. Heillä näytti menevän melko hyvin.
Pian maneesiin ilmestyi kolmas ratsukko, kimo suokkitamma ja tyttö sen selässä. Ratsastin heidän luokseen.
- Moi, mä oon Selena, esittelin.
- Miira.
- Ootsä alkuverkannu jo? kysyin.
- No jotenkin.
- Kun mun ratsastus ei yhtään toimi tänään ja tunnen itseni joksku jauhosäkiks joka vaan lötsähtelee selässä, niin haluisitsä lähtee mun kans maastoon?
- Kuule, mulla on ihan sama fiilis. Tää ei nyt toimi niinkun mitenkään, Miira kertoi. - Että ihan mielellään tuun sun kanssa maastoon.
- Okei, mennäänkö heti?
- Joo.
Lähdimme Miiran ja Hennon kanssa maastoon. Ravailimme, ja Rokki tuntui paljon pirteämmältä. Ratsastuskin alkoi maastossa tuntua paremmalta.
Lopulta, kun olimme laukanneet pitkän pätkän sänkipellon reunaa, minusta tuntui, että päivästä olikin tullut ihan hyvä.
Kävelimme loppumatkan tallille ja juttelimme kaikesta mahdollisesta. Miiran ohjeita kuunnellen pysyttelin kuitenki hyvän välimatkan päässä Hennosta, joka saattaisi kuulemma potkaista.
Tallille päästyämme hoidin Rokin pois ja kirjoitin päivän tapahtumat ruunan vihkoon. Sanoin vielä heipat Rokille ja menin ulos odottelemaan äitiäni.
Selena & Rokki
|
|
|
|
Post by AnneL on Apr 17, 2012 8:43:56 GMT 2
Raijan raportti vuokrauksesta:
26.03.-01.04.2012 1 vko Gabrielle Bauer Onnistunut
Ensimmäinen vuokraus alkoi rauhallisella koulutreenillä. Hyvä, koska juuri sitä Rokki kaipasikin. Ratsastaja pyysi ponilta vaativampiakin suorituksia ja yhteistyöhalukkaana ponina Rokki suoritti ne mielellään.
Seuraavalla ratsastuskerrralla Gabrielle hyppäsi esteitä. Kuten tavallista Rokin tapauksessa, jo pelkkä estetolppien näkeminen sai siihen virtaa. Ratsastajalla riitti hyvin jaksamista ottaa poni aluksi kuulolle ennen hyppelyitä. Terälän estekalusto kyllä kaipaisi uudistamista, varsinkin jos vuokrausmäärät nousevat.
Hevosen hoito oli hyvää ja turhilta krumeluureilta vältyttiin. Erinomaisen tasapainoinen vuokraus.
17.4.2012 Raija Koski
|
|
|
|
|
Post by AnneL on Apr 17, 2012 8:48:04 GMT 2
Raijan raportti vuokrauksesta:
07.04.-07.04.2012 1 vrk Selena Kowalwiz Onnistunut
Reipas ratsastaja, joka sai todella tehdä töitä Rokin kanssa. Poni vaatii nopeaa ja voimakasta sisäpohjetta sekä suhteellisen vahvoja ohjasapuja, jotta sen saa kunnolla kuulolle. Siltikään herra ei aina lämpenen.
Onneksi vuokraaja sai maastoseuraa muista vuokraajista ja yhden päinvän vuokraus onnistui hyvin.
Tekstissä oli mukavasti tilanteita ja helppolukuista vuoropuhelua, hyvä!
17.4. 2012 Raija Koski
|
|
|
