Hennon Vuokrauskirja

[AnneL]

Virmalan Hento







>>Sivulle

[Miira]

Vuokrauskirjan ensimmäinen sivu kääntyi rauhallisesti kiirastorstaina minulle. Seisoin iltaheiniään syövän Hennon karsinalla ja lepertelin turvallisesti kaltereiden takaata minua tasaisin väliajoin mulkoilevalle tammalle. Kyllä meistä kaverit tulisi, sen lupaisin; vaikka vuokraukseni alkoikin hieman myöhässä, ja meillä olisi tutustumisaikaa vain viitisen päivää. No, pääsiäislomalla ehtii. En ollut kuitenkaan vielä varma, oliko Hento se oikea vuokrahevonen, enkä ollut edes varma miksi olin sen mennyt vuokraamaan. Ehkä syynä oli valtavan suuri rakkauteni suomenhevosiin, tai kenties halu kokeilla jotakin uutta, kuten vuokruasta? Sitä en tiennyt, mutta pian näkisin, kannattiko päätös.

Aina välillä ojensin käteni kaltereiden välistä ja naksuttelin suutani. Pidin käteni paikallaan, vaikka olisin halunnut rapsutella Hentoa oikein kunnolla – en kuitenkaan tiennyt siitä vielä mitään. Olin saanut käydä hakemassa hevostarvikeliikkeestä harjat ja harjaboksin Hennolle, ja halusin nyt uskaltautua harjaamaan sen. Avasin hitaasti, mutta (epä)varmasti karsinan oven ja sain iloisesti potkuja tervetulofanfaariksi ja muutaman hammahieronnan kaupan päälle.
”Nyt kuule neiti on hyvä ja tottelee”, murahdin ja asettelin Hennon päähän vaaleanpunaisen riimun. Kiinnitin tamman karsinaan ja otin esille kumisuan. Annoin vuokrahevosen haistella rauhassa kumisukaa, kunnes kosketin rauhallisesti sen kylkeä. Hento yritti näykkäistä, mutta olin varautunut sitomalla narun niin lyhyeksi, että se ei ylettänyt minuun. Naurahdin ilottomasti ja jatkoin rauhassa harjailua, saaden hiljalleen tamman rentoutumaan.

Hento tuntui ihan kiltiltä kunhan se oppi rentoutumaan kanssani, ja sain putsata sen kaikessa rauhassa. Jätin harjapakin karsinan ovenviereen ja kaivoin taskustani leivänmurusia, jotka Hento mutsuti innolla. Se kuitenkin mulkoili minua vieläkin hyvin epäillen. Irrotin tamman karsinasta, otin lujasti kiinni riimunnarusta ja johdatin Hennon ulos tallista.
Tamma ei ollut helppo taluttaa. Se pompotteli tuon tuostakin ja yritti ottaa raviaskeleita. Välillä meinasin tehdä sen kanssa reilusti ympyröitä, mutta se idea jäi vähemmälle. Koukkasin tallin takaa ja kiersin sen ennenkuin päästin hevosen tarhailemaan. Talutin sen kaikessa rauhassa portille ja avasin sen. Pidättelin Hentoa hetken, irrotin riimun ja narun ja annoin sen juosta. Sellaista vauhtia en suomenhevoselta ollutkaan nähnyt – isoja pukkeja, laukkaa ja orimaista hörinää naapuritarhoissa seisoville hevosille. Suljin portin ja jäin katselemaan Hennon kiitämistä ympäri tarhaa, kunnes se väsyi ja jolkotteli tutustumaan naapuriinsa. Lähdin kävelemään takaisin tallille ja vilkuilin vähän väliä olkani ylitse. Ei päätös ollut vikatikki, vaikka minun ja Hennon ystävyyssuhteessa olisikin vielä paljon parannettavaa.

HENTO & MIIRA ENSIMMÄINEN VUOKRAUSKERTA

pst. Varustepostausta jossain vaiheessa

[Miira]

Vuokrauskirjan toinen sivu aukesi minulle aurinkoisena, joskin usvaisena ja koleahkona aamupäivänä. Ensikosketukseni uuden vuokrahevosen ratsuntaitoihin sai tapahtua kentällä, sillä maneesin syövereissä vietettiin juuri jonkin muun vuokrapariskunnan valmennusta. Hento seisoi rauhallisesti allani säätäessäni jalustimia ja satulavyötä Terälän kentällä, jonka vierustalle oli istahtanut muutama pääsiäislomaa viettelevä koululainen. Saatuani jäykät jalustinhihnat kuntoon ja satulavyön kiristettyä, sipaisin kannuksilla Hennon kylkiä. Tamma nytkähti liikkelle jännittyneenä, joten päätin verrytellä sitä oikein olan takaa.

Hennon kaviot upposivat hetkeksi kentän liejuun mutta pian tamma itse huomasi sen ja vääntelehti pois pinteestä. Hymyilin ja taputin tammaa kaulalle kuin pyytäekseni jo aluksi hyvää työskentelymotivaatiota.
Kymmenen minuuttia alkukäyntejä tehtyäni keräsin ohjat lyhyiksi ja kannustin Hennon raviin. Suorastaan hätkähdin, niin pehmeä ravi tammamaisella äksypuksulla oli. Aivan kuin olisin istuskellut keinutuolissa. Olin valppaana etten vain nukahtaisi, niin varmaan voisikin käydä jos antaisin ajatuksen lentää. Hento ravisti päätään ja hörähti. Tunsin jo kuinka yhteistyömme oli kehittynyt hiirenaskeleen verran. Asetin reilusti sisään, koska huomasin että tammalla oli taipumusta kääntää päätään ulos. Jos muistuttaisin asiasta heti, Hento varmasti muistaisi että näin tehdään.

Kun olin ravannut tovin, tehnyt reilusti voltteja ja taivutellut yleensäkin Hentoa, istahdin satulaan antaen harjoitusravin viedä mennessään. Tamma hörähteli ja viskoi hännällään, mutta keskittyi ohjeisiini tarkasti. Painoin pohkeeni hiljalleen tamman kylkiin, antaen laukkapohkeet, jolloin Hento suhahti laukkaan. Pidättelin rauhallisesti ratsuani ja sain sen laukkaamaan rauhallisesti, niin että kyydissä oli mukava istua. Hento pärskähti laukassa ja heitti pienen pukin, mutta säilytin tasapainoni ja pysyin selässä. Lopulta palasin laukassa koko uralle ja hidastin laukan niin hitaaksi, että se olisi voinut olla aivan hyvin ravia. Tein muutaman kaarevan uran, suunnanvaihdoksen ja voltin, kunnes hidastin kahdeksi askeleeksi ravin ja istuin satulaan hidastaen käynnin.

Käynnissä otin vain hetken, niin että sain itse hengähdettyä ja Hento sai pidemmän ohjan sopivaksi aikaa. Kun olin sitten kävellyt tarpeeksi, nostin laukan käynnistä ja pidin sen edelleen hyvin hitaana niin, että askel oli pitkä ja joustava. Pitkän sivun keskeltä tein yhden ison voltin ja tein erittäin vahvan asetuksen sisään. Palattuani uralle laukkasin vielä seuraavan pitkän sivun keskelle, kunnes hidastin harjoitusraviksi ja yritin panostaa askeleen laatuun. Hento kulki hieman laiskasti ravissa, joten sipaisin sitä kannuksella ja raipalla, joka sai mukavasti potkua tammaan. Hetken kuluttua ratsuni kulki askel hyvin joustavana ja rentona. Nojasin taakse ja löysäsin ohjaa hieman, sillä se alkoi olla niin tiukalla, että sahasi Hennon suuta.

Vaihdoin vielä suuntaa kulmankatkaisulla ennen kuin istahdin syvälle satulaan ja hidastin käynniksi. Nyt suunnitelmissa oli tehdä pitkille sivuille pohkeenväistöä ensin käynnissä, sitten ravissa. Hento ei aluksi tajunnut homman nimeä, kunnes napautin kevyesti raipalla ja painoin kannuksia vahvemmin – ehkä se oli omassa haavehuoneessaan, eikä ollut tajunnut että nyt pitää tehdäkin jotain. Tamma kääntyi hyvin ja teki pohkeenväistön tyylikkäästi, joskin kompuroiden, joten päätin tehdä sen vielä kaksi kertaa uudestaan näin käynnissä. Vähitellen Hennosta olikin kuoriutunut oikea koulupolle, joka yhdestä avusta teki koko loppusuoran samaa ilman pyyntöä. Hymyilin tyytyväisenä ja päätin antaa ennen ravia pitkän ohjan.

Hento veti päätään pitkäksi alas ja venytteli kaulaansa, minun päästäessäni ohjat melkein kokonaan käsistäni. Tamma pärskähti omiaan ja ravisti päätänsä, kävellen kokoajan rauhallisesti eteenpäin. Venyttelin hieman ja kaivoin ruskean seuratakkini hihansuusta esille rannekelloni, joka näytti varttia yli kahtatoista. Teksin ravitreenin ja sitten vielä loppukäynnit maastossa.
Kokosin ohjat käteeni ja painoin pohkeet. Hento pingahti raviin ja sain ravin rauhoitettua, kunnes aloin tehdä pohkeenväistöä pitkillä sivuilla. Tamma alkoi selvästi olla vähän väsy, koska se peruutteli ja pukitteli, mitä se ei äskettäin ollut tehnyt. Siksi päätin tehdä nämäkin pohkeenväistöt käynnissä, jotta tammalle ei tulisi mitään ongelmia kanssani.

Lopulta kun olin tehnyt muutaman kerran pohkeenväistöt, astelin kentältä ulos ja laskeuduin tallin edustalla selästä. Rahtasin Hennon mukaani, kun kävin hakemaan sille niskaan pehmeän, purppuraisen fleeceloimen. Otin satulan pois, heitin selkään loimen ja lähdin siitä sitten maastoon nousemalla heti selkään. Kävelimme tallin ympäristössä ja annoin Hennon rauhoittua vartin ajan, kunnes palailin takaisin tallille ja syötin tammalle porkkanan. Puhdistin vielä karsinan, harjasin tamman uudestaan ja huuhtelin kuraantuneet jalat haalealla vedellä.

HENTO & MIIRA TOINEN VUOKRAUSKERTA

[Miira]

Bridleman - Yleissatula, WEGA - Yleishuopa 'Unik', WEGA - Yleishuopa 'Classic', Sir Classic - Neopreeninen satulavyö, Sir Classic - Jalustin, Sir Classic - Jalustinhihna, WEGA - Aachensuitset timanttiotsapannalla, Sir Classic - Kangasohjat stoppareilla, Sir Classic - Rintaremmimartingaali, Bridleman - Kolmipalakuolain, Cassiel - Sadeloimi 'Sweet', WEGA - Fleeceloimi 'Unik', WEGA - Enkkuviltti, Harjalaatikko, Harjapaketti, Kaviokoukku harjalla, Jumbosieni, Kahdenkäden hikiviila, WEGA - Riimu 'Unik', Cassiel - Riimu 'Sweet', WEGA - Riimunnaru 'Unik', Linimentti - 2 TEHO, Cassiel - Jännesuoja 'Sweet', Cassiel - Takajalansuoja 'Sweet', Cassiel - Pintelipatjat, WEGA - Joustopintelit 'Unik', Cassiel - Fleecepintelit 'Sweet', WEGA - Lampaankarvapehmuste, pyöreä, WEGA - Lampaankarvapehmuste, satulavyö, Cassiel - Kuljetussuojat 'Sweet'.

Hennon varusteet.

[AnneL]

Raijan raportti vuokrauksesta:

28.03.-10.04.2012 2 vko Miira Onnistunut Miira ei todellakaan valinnut vuokrattavakseen tallin miellyttävintä hevosta. Ja olikin hyvä, että hän aloitti rauhallisesti tutustuen Hentoon hoitotoimenpiteiden parissa. Lisäksi meillä tuli heti alkuun kommunikaatiovirhe ja vuokraajalle meinasi mennä väärä hevonen. Asia saatiin korjattua ja Miira jatkoi vuokraajana ihailtavan sitkeästi. Ratsastuskerta kentällä teki Hennolle hyvää. Ratsastaja oli liikkeellä hyvällä, kokeilevalla asenteella ja saikin hevosen hyvin alleen. Kirpeän kolea ilma myös varmasti antoi pienen piristysruiskeen suomenhevoselle. Tekstit olivat erittäin miellyttävää luettavaa. Pehmeää, virheetöntä ja etenevää. Todella onnistunut vuokraus! 17.4. 2012 Raija Koski

[peppi]

Astuin toista kertaa Terälän talliin. Siellä seisoi kaikki seitsemän hevosta nätisti karsinoissaa. Luin karsinoisen nimikylttejä etsien Hennon nimeä.
-Rokki... Walma... Harha, selasin hiljaa ääneen.
Lopulta Mayan karsinan vieressä näin seisovan kimon tamman, jonka suuren tummat silmät näyttivät ytävällisiltä, mutta...
KLANK* tamman keltaiset hampaat kolahtavat karsinan kaltereihin kun lähestyn sitä.
-Soooo, rauhoittelen sitä. Yhäkin Hento mulkoilee minua ilkeästi. Heilautan punaisen lettini taakse ja avaan karsinan oven hieman raolleen ja jään seisomaan siihen. Hento ei haluaisi päästää minua karsinaansa vaan mulkoilee ja naksuttelee hampaitaan.

Hetken päästä päätän hakea harjat. Huomasin harjojen olevan uudet ja ilahduin kovasti. Entisellä tallilla, jossa kävin olivat harjat aina todella vanhoja ja kovia. Päätän varmuuden vuoksi sitoa Hennon kiinni, jottei se pääse puremaan minua.

Aloitin harjaamisen rauhallisin vedoin kaulalta ja siirryin pikku hiljaa kohti etujalkoja. Mahan kohdalle siirryttäessä hento rupesi steppaamaan rauhattomasti.

Harjattuani Hennon aloin puhdistamaan kavioita. Ensiksi en meinannut saada kaviota ylös, mutta kolmannen yrityksen jälkeen oikea etukavio nousee maasta. Viimeistä kaviota puhdistaessani aloin miettiä, olisiko sittenkin pitänyt vuokrata joku helpompi. Olin haaveillut ihanasta viikosta valkean suokki tamman kanssa, mutta sainkin irvistelevän paholaisen. En myöskään tiennyt, millainen Hento olisi ratsastaa. En olisi jaksanut edes vaivautua selkään vaan jättää koko homman kesken, mutta lupaus on lupaus ja olin vuokrannut Hennon viikoksi, jolloin minun pitäisi myös huolehtia siitä viikon ajan, vaikka kuinka ärsyttäisi.

En aikonut nousta tänään vielä selkään vaan päätin juoksuttaa sitä, mutten kumminkaan aivan heti. Irrotin Hennon karsinan ovesta ja jätin sen hetkeksi rauhoittumaan ja itse kävin sillä aikaa hakemassa pienen palan porkkanaa repustani.

Menin hetken päästä takaisin Hennon luokse porkkana kädessäni. Ensin Hento mulkoili minua epäuskoisesti, mutta huomasi pian ojennetussa kädessäni palan porkkanaa. Silloin näin ensimmäistä kertaa Hennon korvat hörössä. Se ojensi pitkän kaulansa ja kurotti nätisti ottamaan porkkanan kädestäni. Astuin uudelleen sen karsinaan ja taputin sitä hennosti kaulalle. Hento säpsähti hiukan, mutta rentoutui taas pian.

Myöhemmin päivällä menin Hennon kanssa kentälle. Toisessa kädessäni oli pitkä juoksutus naru ja toisessa raippa. Hento kulki vierelläni pää korkealla ja välillä se näytti minulle uhkaavasti hampaitaan. Painoin silkkisen kypäräni tipukemmin päähän.
Kentälle päästyä aloin juoksuttamaan Hentoa. Ensiksi menimme rauhallisesti käynnissä. Kaikki tuntui menevän suhteellisen hyvin. Hento oli paljon rennompi, mitä olin kuvitellut. Naksautin pari kertaa ja Hento lisäsi vauhtia. Sain sen siirtymään rauhalliseen raviin äänen avulla, mutta sitten minun pitikin alkaa käyttää jo raippaa. Räpsäytin ilmaan pitkällä juoksutus raipalla ja se sai Hennon nostamaan päänsä ja luimistamaan korvansa.

Puolen tunnin päästä Hento oli jo hieman hionnut ja puuskutti pikkuisen. Päätin lopettaa tähän, sillä nyt vielä meni niin hienosti. Matkan talliin Hento kulkikin nätisti, pää painuksissa vierelläni.

Pesin Hennon ja sen jälkeen laitoin sille hieman linimenttiä jalkoihin. Pestessäni Hentoa se hieman säpsyi, mutta en luovuttanut. Lopulta kampasin sen takkuisen ja lyhyen harjantyngän ja laitoin sille loimen.

Puhdistin kaikki varusteet perusteellisesti ja autoin vielä Kimmoa karsinoiden puhdistamisessa ja hevosten ruokinnassa.
Hetken päästä kuuluikin tallin ovelta miehen ääni:
-Ala tulla jo Cherry.
Se oli poikaystäväni Daniel, joka haki minut usein tallilta. Kiipesin hänen autonsa kyytiin ja lähdin kotiin.

Ehkä tästä viikosta tulee sittenkin jotain.....


HENTO JA CHERRY

[peppi]

Seuraavana aamuna lähdin tallille hieman myöhemmin mitä tavallisesti. Ilmassa tuoksui raikkaalta, mikä ei ollut ihme sillä yöllä oli satanut.

Saavuttuani tallille kaivoin jo valmiiksi pienen palan porkkanaa taskustani ja menin suoraan Hennon karsinalle. Ensiksi Hento näytti hapanta naamaa, mutta huomattuaan porkkanan taas kerran sen korvat nousivat pystyyn.

Tänään aioin ratsastaa sillä. Harjasin Hennon ja laitoin sille violetit pintelit. Seuraavaksi nostin sille satulan selkään. Siitä hento vähän hätkähti ja nosti takajalkaa. Suitsia laitettaessa se taas nosti päänsä taivaisiin, mutta vaivoin sain kyllä kuolaimet suuhun ja pian olinkin valmis. Laitoin vielä itselleni kypärän päähän ja valkoiset ratsastushansikkaat käteeni, sekä kiinnitin vielä kannukset mustiin saappaisiini ja sitten olin valmis.

Kenttä oli yön jäljiltä mutainen, joten päätin ratsastaa maneesissa. Minun oli ensiksi vaikea nousta selkään, sillä Hento pyöri ja hyöri. Heti kun olin päässyt selkään niin Hento rauhoittui.

Lämmitellessä hento tuntui hieman tahmealta ja haluttomalta liikkua eteenpäin, mutta käytin kannuksia ahkerasti ja sain sen liikkumaan reippaammin. Ravissa istuuduin syvään satulaan ja ilokseni huomasin, että Hennon ravi oli todella pehmeää.

Kun olin lämmitellyt Hennon hyvin päätin rueta tekemään pohkeenväistöä. Hento taivutti pitkän kaulansa kaarelle ja väisti kauniisti oikealle. Sillä hetkellä olin varma, että Hento oli oikea valinta. Tehtyäni pohkeenväistöä käynnissä ja ravissa molempiin suuntiin päätin laukata hieman ympyrällä.
Tein puolipidätteen ja annoin pohkeet. Laukka nousi vauhdikkaasti ja peräpääkin lensi pari kertaa. Olin iloinen, että olin löytänyt yhteisen sävelen.

Loppukäynnit päätin kävellä ulkona, sillä aurinko paistoi kauniisti ja lämmitti mukavasti selkääni. Hento kulki pää alhaalla ja hengitti rauhallisesti.
Pienen lenkin jälkeen käännyimme takaisin ja riisuin Hennon varusteet. Laitoin sille loimen ja vein ulos tarhaan.

Putsasin pintelit ja käärin ne näteille rullille. Rasvasin vielä satulan ja suitset.

Päivän päätteeksi pyöräilin kotiin hyvillä mielin. Hento jäi laiduntamaan onnellisena tarhaan.

HENTO JA CHERRY

[katriina]

-jippiiiii, kiljuin kun kävelin tallille. Olin vuokrannut kahdeksi vk:n ajan Hento nimistä hevosta.
Astuin sisään talliin, ja siellä oli kivan näköinsiä hevosia ja poneja, nimikylteissä luki: walma, seriffi, hento, pysähdyin sen karsinan kohdalle missä luki Hento. Karsinassa ei ollut asukkaita,
-Anteeks, tiiätkö sä missä Hento on?
-joo, yksi tytöistä sanoi ja lähti kävelemään kohti tarhoja. Tarhoissa oli Monia söpöjä hevosia.
Mutta yksi niistä oli valkoinen suomenhevonen joka käveli minua ja tyttöä kohti. Silitin sen päätä ja kysyin:
-Onko tämä se Hento?
-On, tyttö vastasi.

Talutin kivan hevosen Sisälle talliin
-Missä se sun karsina nyt oli? kysyin ja muistelin itse, ei auttanut kuin selata nimikylttejä kunnes löysin Hennon ´karsinan.
-noniih, ohjasin hevosen karsinaansa ja otin sen hoitopakista juuriharjan ja aloin sukia hevosta.
Hevonen tanssahteli ympäriinsä sillä en ollut ennen ollut tekemisissä tämän valkoisen söpöläisen kanssa.

Harjasin sen kuitenkin ja pikkuhiljaa Hentokin rauhoittui.
-No olet sinä kyllä ihana! lässytin ja rapsutin sitä samalla kun harjasin pölyharjalla sen päätä.
Lopulta olin harjannut hevosen läpi kotaisin. Otin sen hoitopakista kaviokoukun, ja nostin ensimmäisen jalan ilmaan.

Kaikki kaviot oli putsattu hyvin nopeasti. Kävelin tallin ovelle ja katsoin millainen ilma ulkona on. Siellä oli alkanut satamaan vettä. Laitoin sadeloimen suokki tammalle päälle ja talutin sen tarhaan. Juoksin nopeasti sisälle talliin koska en halunnut kastua enempää.

Talliin päästyäni hain talikon ja aloin siivota vuokra hevoseni karsinaa (nyt muistin missä karsina oli) Sielläkään ei ollut kamalasti likaa joten homma oli hoidettu nopeasti. Nyt menin hakemaan Hentoa pois tarhasta ja eiköhän se ollut piehtaroinut itsensä aivan kuraan:(
-Voih, huokasin ja talutin sen taas talliin.

Siellä etsin pesusienen ja aloin putsaamaan likaista sadeloimea... En saanut loimea täysin puhtaaksi mutta en voinut sille juuri mitään:( Kuitenkin menin hakemaan varustehuoneesta Hennon varusteita mutta siellä oli hirveän monet parit suojia, monta naulaa suitsille ja satuloitakin oli hirveä määrä. Löysin aivojeni avulla varusteet Hennolle ja hain ne odottamaan Hennon karsinan eteen.

Talutin Hennon pesarille ja Suihkutin Vettä Hennon päälle. Hinkasin Hentoa sienellä ainakin 15min ja lopulta talutin sen takaisin Hennon karsinaan. Ja kahdenkäden hikiviilalla aloin ottaa enimpiä vesiä pois vuokrikseni päältä...

Sitten kun heppa oli kuiva otin satulan jonka olin jäätänyt odottamaan käyttöä ja nostin sen Hennon selkään. Suitsienkaan laitossa ei kestänyt kauaa pari kertaa nosti Hento päätään mutta saatiin suitset niskaan kuitenkin.

Lähdin taluttamaan Hentoa Maneesiin ja hevonen käveli onneksi kiltisti vierelläni koko matkan. Maneesissa nousin Hennon selkään ja neiti ei olisi halunnut liikkua tänään minnekään. Kuitenkin jossain vaiheessa sain hennon ravamaan reippaasti ja Laukkaakin kokeiltiin:) LOPulta tunti jo meni ja ratsastin ratsuni loppu kaartoon ja laskeuduin pois kauniin tamman selästä. Taputin kaulalle kiitokseksi ja nostin jalustimet. Lähdin taluttamaan Hentoa pois maneesista kohti tallia.

Sain varusteet nopeasti pois Hennolta ja vein ne varustehuoneeseen.

[katriina]

-No niin, no niin... sanoin rauhallisesti Hennolle joka sätkytteli taluttaessani sitä. Sain vaivalla tamman karsinaan ja siellä tamma alkoi heti syömään heiniään. otin harjan ja aloin harjata suokkia. Hento ei ollut kovinkaan likainen ja siksi minulla ei kestänyt kauaa harjaamisessa. Kavioiden putsaus sujui ongelmitta mutta pari kertaa Hento olisi tahtonut pitää rauhassa jalkaansa maassa.

Anteeksi tänään en ehtinyt hoitaa Hentoa kauaa, sillä minulla alkoi cheer-leader tunnit.

[Joanna]

13.12.2016 - siis... SUOMENHEVONEN?!

Kaverit olivat puhuneet mulle Terälän tallista monesti - mainostaneet sitä positiiviseen sävyyn. Kun Köpbacka, ratsastuskoulu jolla kävin, lopetti viime kuussa, mä päätin antaa Terälälle mahdollisuuden, vaikka se ei mikään maailman hienoin paikka ollutkaan. Ilmeisesti kaikki "kunnon" hevoset oli kuitenkin varattu, sillä jostain syystä mun nimeni luki nyt Virmalan Hennon vuokrauskalenterissa. Siis SUOMENHEVOSEN. Ja Jennyn mukaan oikein ärsyttävän sellaisen. Kai mä yhden päivän kestän, mä ajattelin. Mitä pahaa voisi tapahtua?

En ollut enää yhtä positiivisella mielellä, kun sitten tuli tiistai ja aika suunnata tallille. Äiti heitti mut pihaan ja suuntasin suoraan talliin. Noh, heppa ei ollut siellä. Ketään ei näkynyt, joten päätin ottaa riskin - kai minä nyt tarhasta kimon, yrmyilevän suomenhevostamman löytäisin?

Homma oli odotettua helpompaa. Kävelin hammasta purren upean voikon puoliveritamman ohi kohti sänkiharjaista tammaa, joka oli tallin suomenhevosista toinen. Tarha ei ollut turhan iso eikä hevosella ollut tarkoituksena paeta, joten sain sen ihan hyvin kiinni. Hento oli tietysti heti iskemässä hampaansa ranteeseeni - varsin nimensä mukainen hevonen tämä tapaus - mutta väistin sen tehokkaasti ja nykäisin narusta. Hento kulki hieman jäljessä verkkaisesti kohti tallia, eikä sillä ollut varmasti pienintäkään aietta päästää minua helpolla ihan ensimmäisen kerran kunniaksi. Tamma oli turpa rullalla ja korvat luimussa koko hoidon ajan, kyllä se välillä kuopaisi maatakin kipakasti, mutta huokaisi syvään huomatessaan etten luovuttaisi. Satulavyö oli yksi iso riesa meille molemmille, mutta kun tamma sitten lopulta antoi periksi ja lopetti pullistelun, olimme viidessä minuutissa ulkona tallin ovesta. Varmistin varmaan kolme kertaa, että mulla oli kunnon kouluraippa mukana, sillä osasin jo aavistella että tulossa olisi muuten melko hidastempoinen ratsastuskeikka...

Suuntasin suoraan maneesiin, sillä ulkona oli ihanan jäistä ja kosteaa. Hento seisoi ihan kivasti paikallaan kun ponnistin selkään korokkeelta ja säätelin jalustimet sekä kiristin vyön. Tamma lähti notkahtaen liikkeelle ja kulki rennosti kevyellä ohjastuntumalla. Tahti oli alusta asti hyvin verkkainen ja sain antaa kunnon pohkeet ensimmäisen kerran jo alkuverryttelyssä, kun en halunnut Hennon olevan sitten lopun aikaa maailman jäykin ihan vain laiskan aloituksen takia. Aloitin tunnin työskentelyn rennosti käynnissä tekemällä taivutuksia molempiin suuntiin sekä ratsastamalla tamman kuulolle niin, että käynnissä sain tehtyä pysähdyksiä, peruutuksia sekä siirtymisiä täsmällisesti eikä pienellä viiveellä. Ennen raviin siirtymistä jouduin toteamaan, että kunhan hommiin päästiin, Hentohan oli aika kivakin tamma. Ei sillä, että olisin ikinä kuvitellut sanovani noin suomenhevosesta. Olin viimeksi mennyt jollain muulla kuin puoliverisellä varmaan vuosi tai pari sitten, ja vaihtelu taitaa virkistää.

Ravityöskentely ei alkanut lupaavasti, sillä Hento muuttui yllättäen melko jäykäksi ja ravasi vaan pää korkealla ilman että kuunteli tippaakaan. Ohjasin tamman ympyrälle jatkuvaan taivutukseen ja hitaasti sain sen takaisin avuilleni sekä kuuntelemaan, mitä ratsastaja halusi. Tammalle sai kyllä koko ajan antaa pohjetta, että tahti säilyi, ja istua ei voinut, sillä Hento laski sen luvaksi siirtyä käyntiin. Ennen laukkapätkiä päätin ottaa Hennon kanssa oikein kunnon ravipätkän, jossa kannustin sitä menemään niin reippaasti, kuin tammasta vain hallittua ravia irtosi. Melkein tuntui, kuinka tamman lihakset muuttuivat irtonaisiksi ja veri alkoi kiertää kunnolla.

Hennon laukka osoittautui pyöreäksi ja reippaaksi, ja tammaa sai asettaa sisäänpäin oikein kunnolla ympyrällä laukatessa. Jos asetus valui, tamma nosti heti väärän laukan ja se olikin sitten siinä. Tein laukassa tehtävää, jossa laukkasin uran ympäri, sitten tein keskellä pitkää sivua ravivoltin ja jatkoin suoraan voltilta laukkaa. Parikin kertaa sain kerätä ohjia ja käyttää raippaa, mutta lopulta Hennon saatua jutun päästä kiinni tehtävä sujui todella hyvin.

Loppuverryttelyksi tein oikein venyttävää, rentoa ravia sekä käyntiä. Hento ansaitsi työstään palkaksi ruisleivän palasen, jota se mussutti tyytyväisenä karsinassaan sillä aikaa kun kuivasin tamman hikisen selän pyyhkeellä sekä harjasin hevosen vielä kerran läpi. Vein satulan paikalleen, pesin kuolaimet ja niputin suitset sekä harjasin suojat läpi, jonka jälkeen ensimmäinen vuokrauspäiväni oli ohi. Kello näytti vasta kolmea, joten heitin Hennon selkään loimen joka sillä oli ollutkin ja vein tamman takaisin tarhaan, jossa se heti ensimmäiseksi heittäytyi piehtaroimaan.

Joten mun ensimmäinen vuokrauspäivä ei ollutkaan pettymys. Oon jo esittänyt seuraavan vuokraustoiveeni - sen ihanan puoliveritamman, jonka bongasin tarhasta. Peukut pystyyn, että mulla on sen kanssa yhtä kivoja päiviä kuin mitä Hennon kanssa tänään!