Walman Vuokrauskirja

[AnneL]

Walma





>>Sivulle

[Jen]

Walma & Sandy 10.4-17.4 Päivä 1
Tarhailua ja tutustumista



Kooste:
Tutuistuin Walmaan ja harjasin sitä - tamma nautti. Nuori kun oli, en ratsastanut, menin taluttelemaan maastoon. Vähän se säikkyi, kun lumi petti välillä alta, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin kantoi aika hyvin. Lenkin jälkeen tein kunnon hoidon ja vein tamman tarhaan (kts. kuva). Walman tarhaillessa siivosin sen varusteet, harjat ja karsinan sekä autoin Raijaa siivoamaan ei-vuokrauksessa olevien hevosten karsinat. Sitten taisinkin jo lähteä bussilla kotiin päin.

Sandy

Walma on hurmaava, ja taatusti lempihevoseni. Seuraavaksi taidan tehdä sarjakuvan (jos onnistun) tai kirjoittaa normitarinan / tarinan Walman näkökulmasta.

Oli oikein hauskaa, taatusti vuokraan vielä toisenkin kerran, mutta kokeilen ensin vähän muitakin, esim. Rokkia. (pitäisiköhän tämä laittaa vasta viimeisen päivän piikkiin? )

[minkkis]

10.10.2012 Ensimmäinen vuokrauspäivä: Tutustumista puolin ja toisin
Kävelin Terälän talliin hermostuneena. Tästä päivästä alkaisi Walma-ponin vuokraus. Kävelin jäykin askelein. ” No moi! Säkö alotat Walman vuokrauksen tänään?” Kimmo kysyi. ” Joo” vastasin. ” Poni on tuol tarhas” mies osoitti tarhaan jossa näkyi pikkuponi ja muita poneja. Nyökkäsin. Hain tallista riimun, joka oli naulassa, ja sen alapuolella oli teipinpala, jossa luki ” Walma”. Otin siitä riimun ja –narun. Kävelin tarhaan. Pujautin riimun tamman päähän ja aloin taluttamaan Walmaa talliin. Shettismäisesti tamma yritti syödä, ja kun komensin pikkuista, tämä ei suostunut liikkumaan. Maiskautin tammalle. Ei vaikutusta. Tartuin riimuun, ja näpäytin riimunnarulla tammaa kaulalle. Walma lähti ravaamaan talloen varpaani. ” Nyt poni kunnolla!” karjaisin.

Loppumatka talliin sujui ongelmitta. Jätin Walman karsinaan ja hain sille harjoja. Aloin harjata Walmaa reippaasti. Putsasin kaviot ja hain suitset. En aikonut ratsastaa, vaan talutella Walmaa, ja päätin ottaa suitset, siksi että tamma olisi paremmin hallinnassani. Irrotin suitsista ohjat ja kävelin karsinaan. ” Noniin Walma, mennäänkö kävelylle?” kysyn kuin miltäkin kakaralta reveten nauruun. ” No ei. Mennään ihan kentälle” hymyilen ponille, joka heilauttaa häntäänsä, aivan kuin tammaa ei kiinnostaisi. Sujautan kuolaimet Walman suuhun, ja vedän korvat niskahihnan eteen. Laitan loput remmit kiinni ja laitan riimunvarren toiseen kuolainrenkaaseen. Soittoääneni alkoi kuulua. ” Moi” vastasin. ”Moi. Pitäiskö sut tulla jo hakeen?” se oli äiti. ” No ei nyt vielä! Aikasintaan..” mietin. ” Kuudelta. Kyllä sä nyt kaiken saat tehtyä kahdessa tunnissa?” äiti vastasi. ” No okei, mä oon just taluttaas Walmaa, joten moido!” sanoin. ” Heippa” Onnekseni saan ylihuomenna täyttäessäni 15 vuotta mopoautokortin. Mopoauto minulla oli jo. ” Walma, ravataanko?” kysyi ponilta ja aloin hölkkäämään.

Hölkkäsin ainakin kolme kierrosta. Hidastin vauhtiani, ja annoin Walman hetken kävellä pitkällä narulla. Otan taas narun lyhyemmäksi. Maiskautan Walmalle ja lähden juoksemaan ponin vierellä. ” Laukka” sanon ja juoksen kunnolla. Walma nostaa laukan, ja vetää pari pikkupukkia, mutta se ei haittaa. Juoksen pitkän sivun kokonaan. Päästän narun pitkäksi ja lähden kävelemään ponin rinnalla. Walma katselee tielle, ja taputan tammaa. Ihana vuokraponini. Maiskautan tammalle ja lähden kentän porttia kohti. Aukaisen portin ja talutan Walman talliin. Vien tamman sen omaan karsinaan, ja otan suitset pois. Koska ulkona satoi, ja Walma on märkä, hain sille loimen.
Harjasin ponin märkää karvaa. Otin karsinan ovesta loimen jonka olin siihen tuonut, ja nostin sen Walman selkään, ja laitoin vyön kiinni. Rapsutin Walmaa. ” Heippa poni, nähdään!” sanoin ja lähdin satulahuoneeseen suitsien kanssa.

Istahdin sohvalle ja repäisin Cashewpähkinä pussin auki. Otin sieltä kourallisen ja ängin ne suuhuni. Laitoin Walman suitsiin ohjat takaisin ja katsahdin kelloa. Kuusi. Lähdin pihaan, ja melkein heti hopeanharmaa mersu tuli pihaan. Takapenkillä kyyhötti kolme koiraa. Äidin kasvatti Nelli, oma koirani Elviira, ja äidin yksi muotovalio, Peppi. Äidillä nimittäin on Wwelsh corgi pembroke kennel, joten kotonani asusti 8 koiraa.

Tia & Walma, ensimmäinen vuokrauspäivä

[minkkis]

Walma tarhassa illalla <3

[minkkis]

anteeks, lyhyt

” Waaaaalmaaaaaa” kutsuin ponia. Ei vaikutusta. Kumarruin sähkölankojen ali tarhaan. Kutsuin ponia uudelleen ja lähdin kävelemään tihkusateessa kuraista ponia kohti. Nappasin tamman riimusta kiinni, ja laitoin narun riimuun kiinni ja lähdin kohti porttia. Onneksi Walma mahtui ylälangan ali. Aukaisin alemman portin ja kumarruin ali. Käänsin Walman, ja laitoin portin kiinni. Lähdin kävelemään reippaasti talliin Walma perässäni. Kävin laittamassa Walman kiinni ja hain harjat. Tänään ratsastaisin tammalla hetken maneesissa. Harjasin Walman kunnolla, ja se kuivui melkein kokonaan. Hain tamman varusteet satulahuoneesta. Sade ropisi tallin peltikattoa vasten. Toisaalta oli pelottavaa, kun tallissa ei ollut ketään. Vain minä ja hevoset.
Sitten kuulin askeleita. Kellään ei ollut tällä hetkellä vuokralla ketään hevosta. Selkäpiitäni karmi. Menin varovasti ovelle katsomaan. Samassa ovi aukesi.” Ääääk!” kiljaisin. ” Mitä ihmettä sä kiljut?”

Ääni oli Kimmon. Sydämeni tykytti yhä tuhatta ja sataa. Hengitin nopeasti. ” Mikä sulla on?” Kimmo kysyi. ” Mä..” tärisin yhä. ” Mä..” vihdoin pulssini rauhoittui. ” Mä oon menos ratsastaan Walmalla. Sit kun mä aattelin juuri, että hiukan tääl on pelottavaa olla yksin hevosten kans. Ja sit mä kuulin askeleita. Ja sit sä tulit ja loput sä tiedätkin” selitin ja tajusin kaatuneeni. ” En kai mä nyt NIIN pelottava voi olla” Kimmo naurahti. ” Hehheh” vastasin ja kömmin ylös. Nostin satulan ja suitset, ja lähdin tallin puolelle. Walma seisoi karsinassa. Rapsutin tammaa. Nostin satulan sen selkään, ja laitoin vyön toisiin reikiin. Otin Walmalta riimun tamman mustalle kaulalle ja laitoin suitset. Hain kypärän ja hanskat.

Maiskautin ponin liikkeelle. Walma lähti reippaasti kävelemään maneesin uralla. Mietin niitä aikoja, kun omistin vielä Rosin. Rosi oli ponini kun asuimme Tanskassa. Rosi on rodultaan Tanskan puoliverinen. Niin. Rosi asuu nykyään Tanskassa, ja saan meiliä sen kuulumisista usein. Onneksi Rosi asuu vain puolen tunnin ajomatkan päässä mummolastani, ja näen rakastani kesäisin mummolassa. Tarkoituksenani olisi mennä joululomalla Tanskaan, ja saisin vuokrata Rosia. Aloin vähitellen keräämään ohjia ja tekemään voltteja. ” Ravi” maiskautin ponille. Kevensin pienen tikittävän ravin tahtiin, ja suuntasi puomeille, jotka olin raahannut keskelle maneesia. Walma ravasi nopeammin, ja nousin kevyeen istuntaan. Walma suorastaan loikkasi puomin yli, kuten toisenkin. ” Taidat tykätä hyppäämisestä?” kysyin ponilta taputtaen sitä kaulalle.